Vanhat kartat

Vanhoja kylien ja talojen nimiä katsellessa tuli mieleen etsiä vanhoja karttoja kyseisestä pitäjästä.
Kansallisarkiston arkistolaitos tuo saataville koko ajan uusia skannattuja karttoja ja muita asiakirjoja. Hakutoiminto oli joko huono tai sitten en osannut käyttää sitä oikein.

http://www.narc.fi/

Jyväskylän yliopistolta löytyy hyvä kokoelma skannattuja karttoja.

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/6533?locale=fi

Yksi mielenkiintoinen kokoelma on ns. Kalmbergin kartat. "A collection of maps made by Russian military topographers in 1855-1856. The collection consists of 85 map sheets, and is known in Finland as Kalmberg maps by colonel Gustaf Adolf Kalmberg, the leader of the mapping project."
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/6534

Esimerkki Kalmbergin karttojen indeksiruuduista. Sivulla (rivit) on roomalaiset numerot I - VIII (Etelä- Suomi) ja I a - VIII a (Pohjanlahden rannikko), sekä sarakkeet numeroituna 0 - 12. Esimerkiksi Vihti on ruudussa VI-8 (https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/6886).

Eva Regina Esajasdotter, s. 28.6.1789, Loppi, Läyliäis, Naski

Isaak Odellin vaimo, yllä mainittu Eva Regina, löytyi sisaruksineen Läyliäisten kylän, Naskin talon, vuoden 1804-1809 rippikirjasta.


Isä Esaja Esajasson s.1765
Äiti Eva-anna Ernstdr. s.1764
Lapset:
Ulrika Esajasdr. s. 29.1.1796
Eva-regina Esajasdr. s. 28.8.1798
Juliana Esajasdr. s. 15.2.1801
Isak Johan Elajasson s.1804 k. 16.4.1809 (syy: koppor, isorokko)
Albertina Esajasdr. s. 15.2.1801 k. 24.4.1809 (syy: messling, tuhkarokko)
Molemmat lapset haudattiin samana päivänä 30.4.1809.

Jostain syystä Hedvig Esajasdr. ei ole mainittu rippikirjassa vaikka HisKi hänet (yllä) löytääkin.

Oheisessa linkistä löytyy Arno Forsiuksen kiinnosta esitelmä " Kuolinsyyt vuosien 1749–1877 väkilukutauluissa".
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/kuol_syy.html

Hämeen Sanomat 9.12.1881

Odell on sen verran harvinainen sukunimi, että ajattelin etsiä sitä Kansalliskirjaston digitoidusta sanomalehtiarkistosta.

http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html?language=fi
"Kansalliskirjasto digitoi kaikki Suomessa vuosina 1771 - 1890 ilmestyneet sanomalehdet ja ne tulevat käyttöön tämän palvelun kautta. Lehtinimekkeitä on 165 ja lehtisivuja noin 900 000."

Hämeen Sanomat 9.12.1881 kirjoittaa. "Tapaturmaisesti kuolleita. Wiime lauantai-aamuna upposi seppä Aaron Iisakinpoika Odell Wanajan Kankaantaustalta jäihin lähellä Hämeensaarta. Hänet saatiin kyllä hengissä ylös, mutta niin myöhään että hän oitis sen jälkeen kuoli."

Hämäläinen uutisoi melkein samoilla sanoilla 7.12.1881. "Jäihin putosi wiime lauantaiaamuna Hämeensaaren lähellä Kankaantaustan seppä Wanajasta Aron Iisakin poika Odell. Hän saatiin tosin ylös hengissä, mutta kuoli kohta sen jälkeen. Hänellä oli muassansa 7 wuotias tyttären tytär, mutta tämä ei pudonnut."

En ole vielä seppä Aaroniin törmännyt, mutta hän saattaa olla jotakin sukua aiemmin mainituille Odelleille.

Torp. Isaac Odell Loppis

Lopin rippikirjasta Kylästä "Läyliäis" talosta "Oila" ja Kivistön torpasta löytyi Odellin perhe. Isä Isaac, äiti Eva Regina Esaiasdotter ja 7 lasta. Kuopus Manasse (s.1820), Johan (s.1823), Enoch (s.1827), Joseph (s.1829), Maria Wilhelmina (s.1832), Tobias (s.1835) ja Gustaf (s.1840). Tässä rippikirjassa käsiala on harvinaisen selvää.

Nyt pitäisi selvittää mitä sivun yläreunassa olevat ruksit tarkoittavat.

Födelse on syntymäaika ja -paikka. Kommen i från, joo mistä tullut. Koppor? Läsning i bok. Utur minnet: Abc-bok. Luth. Cat. A.Symb. Hustaflan. Spörsmåh. Dav. Ps.

Kumpi oli ensin, Vihtijärvi vai Vihti?

Matti Vilppula on pitänyt esitelmän "Rajanimet ja Vihti", 20.4.2007 Olkkalan kartanossa.
"Hämeenkyrön murteesta on 1930-luvulla kirjattu esimerkki: ”Isäntä oli kans saanuj jotakiv
vihtiä että lukkari heillä käy”. Virkkeen merkitys on: ’isäntä oli saanut kuulla jotakin siihen
viittaavaa, sen suuntaista, että lukkari käy heillä’. Yleiskielessä käyttäisimme vihti-sanan tilalla
sanaa vihi. Isäntä oli siis saanut vihiä lukkarin käynnistä.

Hämeenkyröläisen vihti-sanan yhdistäminen paikannimien Vihtiin tuntuu mahdottomalta.
Sana on merkitykseltään liian abstraktinen. Tiedetään kuitenkin, että yleiskielen sanalla vihi on ollut ja murteissa edelleen on konkreettinen merkitys. Vihi on kuulunut metsästäjien sanastoon. Se on tarkoittanut joko linnunansaa tai ansan molemmin puolin risuista tai havuista tehtyä johdeaitaa. Tämän merkityksen pohjalta on kehittynyt sanan nykymerkitys. Kun joku saa vihiä jostakin, hän saa johdetta, osviittaa johonkin päämäärään pääsemiseksi.

Koska vihi ja Hämeenkyrön vihti kaikesta päättäen kuuluvat yhteen – ovat saman sanan
äänteellisiä muunnoksia – on syytä olettaa, että myös vihti-sanalla on ollut linnunansan johdeaitaa tarkoittava merkitys. Se, että merkitystä ei enää tunneta, johtuu siitä, että lintujen ansapyynnistä on jo kauan sitten luovuttu. Samasta syystähän sana vihi on yleiskielestä kadottanut linnunansaan liittyvän merkityksensä.

Tukea vihti-sanan linnunansaan liittyvälle käytölle on löydettävissä eräistä suomen
lähisukukielistä. Sekä vepsän kielen sana vihte että lyydin kielen sana vihtes tarkoittava ansan
johdeaitaa. Sama merkitys on Venäjän Karjalassa puhutun karjalan kielen sanoilla vihe, vihke ja
vihki. Vihe tunnetaan myös eräissä suomen murteissa ansan johdetta tarkoittamassa. Niin ikään
sanalla vihje, joka yleiskielessä merkitsee ’vinkkiä, osviittaa, vihiä’, on murteissa merkitys ’ansan
johde’. Siinäkin on siis tapahtunut sama muutos konkreettisesta abstraktiseen kuin vihi-sanan
merkityksessä.

Edellä esitetyn perusteella väitän, että nimen Vihti pohjana on linnunansan johdeaitaa
merkinnyt sana vihti. Se on tullut täkäläisiin paikannimiin todennäköisesti eränkävijöiden matkassa. Jäljet johtavat Hämeen suuntaan. Vihtijärven lähellä Hyvinkään puolella on Vihtilampi, Lopella Vihtonmäki ja Janakkalassa Vihtiniemi ja Vihtiö (pelto). Sen jälkeen ollaankin jo Vanajan Hämeessä, jossa on runsaasti Viht-nimistöä. Vihdin länsipuolelta Viht-nimet sen sijaan puuttuvat. Lähin läntinen nimi on Vihtniitunpelto Uskelassa lähellä Saloa.

Miksi nimeämisperusteena on ollut linnunansan johdeaita eikä itse ansa? Nähtävästi siksi, että
johdeaita on ollut ansan näkyvin osa. Itse ansa on ollut vaatimaton lankasilmukka, jonka on
tarkoituskin olla näkymätön, ettei lintu sitä huomaisi. Johdeaitojen jäännöksiä on saattanut olla
maastossa vielä vuosia sen jälkeen, kun itse pyydykset on jo poistettu. Vihit, vihteet, vihkeet, vihdit ovat olleet paikan tuntomerkkejä. Niiden mukaan paikkaa on alettu nimittää Vihiahoksi,
Vihemäeksi, Vihtijärveksi jne.

Vesistöihin Vihti-nimet taas ovat liittyneet ehkä siitä syystä, että vesistöt ovat olleet
eränkävijöiden kulkuteitä. Ansat on haluttu virittää kulkutien varteen. Sitä paitsi: rannalta ansa on helpompi löytää ja kokea kuin keskeltä metsää. Samalla tavalla selittynevät monet muutkin lintujen ja nisäkkäiden pyydyksiin liittyvät vesistönimet. Esimerkiksi Keski-Suomessa on kolme Vihijärvi-nimistä järveä. Eri puolilla maata on Ansajärviä, -lampia, -lahtia ja -saaria, samoin Ritajärviä ja -niemiä, Permilahtia ja -saaria (rita ’kolmiseinäinen loukkupyydys’, permi ’linnunansa’)."

Koko esitelmä: http://www.vihti.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vihti/embeds/11752_rajanimet.pdf

Sukututkijan onni

Sukututkijan onni olisi tutkia harvinaisia nimiä ja paikallaan ollutta sukua. Toisaalta se olisi kai liian helppoa, tai vähemmän haasteellista. Hiskin hankaluus on löytää etunimelle vanhemmat. Usein vanhemmat löytyvät samastaa tai naapuriseurakunnista. Nyt luulin löytäväni Manassen vanhemmat helposti. Vihdistä löytyivätkin Isak Michelsson ja Maria Caisa. Ne osittautuivat vääriksi, harvinaisesta nimestä huolimatta. Rippikirjasta sitten löytyikin oikea, saman ikäinen Manasse, Wichtjärwien kylästä, Porrin talosta ja Kaimenniemen torpasta.




Manasse on syntynyt Lopella 4.7.1820.

Seuraavaksi katson Lopen rippikirjoja, jos löytäisin Manassen vanhemmat.

HIStoria KIrjat, HISKI

Ensimmäinen kosketus tuntemattomiin sukulaisiini oli Suomen Sotasurmat -projekti (http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main) muutamia vuosia sitten. Sieltä löytyivät Kar Henrikin poika ja toisen pojan vaimon veli. Molemmat kuolivat 1918 Vihdissä. Saman alueen tapahtumista kertovan kirjan kuin kesälomalla, Tauno Tukkinen: Teloittajien edessä. Ihmiskohtaloita Karjalohjalla, Sammatissa, Nummella, Pusulassa, Nurmijärvellä, Vihdissä ja Inkoossa. 1918. Omakustanne, 1999.

Seuraava vaihe oli olemassa olevan sukuselvityksen naputtelu FTB:lle (MyHeritage Family Tree Builderiin). Sukuselvityksen vanhin oli Karl Henrik Nurmen vaimon isä ja hänestä aleneva polvi. K. H. Nurmi mainitaan Matilda Vilhelmina Nyforsin vaimona. Sitten ryhdyin tutkimaan Suomen Sukututkimusseuran Historiakirjat -tietokantaa (http://hiski.genealogia.fi/hiski/).

Syntymäajalla ja etunimellä löytyi Vihdin seurakunnasta kortti numero 8848273.

Tarina kulkee aluksi menneessä aikamuodossa, koska sain yllä mainitun sukuselvityksen 29.7.2009 ja ehdin tehdä useita tietokantahakuja Hiskistä näinä päivinä. Nyt kirjoittaessani teen uudet haut ja dokumentoin ne paremmin kirjaamalla koko tuloksen (ilman korjauksia) nk. Tutkimuspäiväkirjaan. Aloittelijan kannattaa heti alussa luoda jonkin tason arkistointisysteemi jotta myöhemmin tarvittavat lähdeviitteet saa helposti lisättyä.